Tartun kynään viimeisenä

Tartun kynään viimeisenä. Juon kahvia.

Tuo minulle paperia niin kirjoitan sinut puhki,
märäksi.

Viipyilen kirjaimissa, talven loppuhetkissä,
reidelläsi.

Hidastan.

Annan kevään ottaa, mitä keväälle kuuluu.

En omista sanoja. En hallitse matkaa.
Jalkani ovat toisen.

Kuljetan sormeani. Haukon ilmaa.
En voi ymmärtää.

Juokset purona luokseni. Ihmettelen.
Äänesi tuo kesän.


Minä olen yö
      lämmin ja valoisa.
Tilaa:  Apple Podcasts | RSS