Valtameren, miljoonakaupunkien kohinan

Valtameren, miljoonakaupunkien kohinan
ja oudolla äänellä laulavien lintujen yli
             minä rakastan sinua.
Minä levitän kaipaukseni aamiaisleivälle
ja kirjoitan sen näppärin sormin
virallisiin viesteihin.
Se pisaroi hikenä iholleni
raskaita tavaroita kantaessani
ja maistuu suklaalta ja vastapoimituilta
mintunlehdiltä, kun nukahdan
             ajatellen sinua. 
Yöllä sen marjat kypsyvät
tummiksi ja tuoksuviksi
sinun aurinkosi valossa.
Jos silloin olet hiljaa ja liikkumatta,
voit tuntea hengitykseni ihollasi.
Play

Kielet painavat sormenpäihini mustat uurteet

Kielet painavat sormenpäihini mustat uurteet.
Epävireiset soinnut kimpoavat katseestasi
ja osuvat vastapäiseen seinään, hajoavat.

Lauluni sanat kulkevat lopusta alkuun.

Minä istun katon rajassa ja piiloudun sohvan alle.
Kuuntelen ääneni vierasta sointia.

Play

Sinä näytit minulle

Sinä näytit minulle
kaikki käsiesi haavat
ja lauloit kummallisia lauluja,
joiden sanat ja sävelen
muistit väärin,
mutta minä ymmärsin
ne oikein.
Nyt sinä sanot:
                suunnattomasti
ja minä riemuitsen sen totuudesta,
sillä meille mikään sana
ei ole liian suuri.
Play

Todellisuuteni ympäri on sidottu vahva köysi

Todellisuuteni ympäri on sidottu vahva köysi.
Katselen itseäni,
kun sinun kätesi irrottaa sitä säie kerrallaan,
ja hitaasti mutta vääjäämättömästi
minä nousen, nousen.
Selkäni taipuu kaarelle.
Hengitän ohutta ilmaa, sinun ilmaasi.
Vähitellen unohdan pitää kiinni.
           Ja jonakin salattuna hetkenä
           kirjahyllyni kirjoista
                 katoavat sanat
           ja huoneeni
                 vaihtavat järjestystä.
Sinkoudun avaruuteen,
joka on tuhansia värejä
ja lauluja, joita ei ole koskaan laulettu.
Ja minä näen enää sinun kasvosi.
Play