Valtameren, miljoonakaupunkien kohinan

Valtameren, miljoonakaupunkien kohinan
ja oudolla äänellä laulavien lintujen yli
             minä rakastan sinua.

Minä levitän kaipaukseni aamiaisleivälle
ja kirjoitan sen näppärin sormin
virallisiin viesteihin.
Se pisaroi hikenä iholleni
raskaita tavaroita kantaessani
ja maistuu suklaalta ja vastapoimituilta
mintunlehdiltä, kun nukahdan
             ajatellen sinua. 
Yöllä sen marjat kypsyvät
tummiksi ja tuoksuviksi
sinun aurinkosi valossa.

Jos silloin olet hiljaa ja liikkumatta,
voit tuntea hengitykseni ihollasi.
Tilaa:  Apple Podcasts | RSS