Suodata tästä runo. Minulla on käsivarsi,
pamppu ja muutakin. Arvaa.
Pakollinen kokeileva osuus
Ahmatova kohtaa Hellaakosken,
Bryggerin, Leinon ja Leinon:
Ei tuskailet. Valkoinen pilkota;
kukkaset metsässä kaikki.
Nyt musta puut löydä enintään
tai ei unelmat loimuu – valkoinen.
Sulje kuoreen, nuole ja
(Luetaan monotonisesti)
Tilaa: Apple Podcasts | RSS
Tekijä: Riku
Kun ulkona myrskyää
Kun ulkona myrskyää ja ihmiset tappavat toisiaan,
voinko kirjoittaa runon? Minä kirjoitan runon.
Suljen ikkunan ja hymyilen, kun lepäät sylissäni.
Suljen television. Laukaukset eivät kuulu tänne.
Voinko kirjoittaa rakkaudesta? Kirjoitan rakkaudesta,
sinusta ja itsestäni. Lähden kävelylle. Ostan lehden ja
katselen niiden putoavan. Sinä uit. Minä kirjoitan ja kuulen.
Minä rakastan. Keitän sinulle teetä ja tiskaan.
Tilaa: Apple Podcasts | RSS
Kaikki näkyvillä
Kaikki näkyvillä
kaiken aikaa edestakaisin
hermostuneet puut
kasvot, haarukka ja ei haarukka.
Kesken kaiken kaikki näkyvillä
maisema ja ei maisema
kaikki näkyvillä.
Lapset ja pallo
ei palloa
pallo ja hot dog.
Maata ja ei maata
näkyvillä kaiken aikaa.
Kirja, juotava ja ei juotava.
Metsä, sen reuna ja nurmikko
viltti ja ei viltti.
Nyt et mene sinne hiekkaan!
Onko kylmä? Ja ei kylmä.
Kuuma, kesä, järvi
vene ja sukset.Tilaa: Apple Podcasts | RSS
Minä olen se
Minä olen se, joka on hän ja pysyy.
Minä olen härkälintu ja sammuva hiillos.
En minä, mutta hän, josta kerron.
Hän on se, joka minä haluan olla tai
se joksi muututaan.
Sinä olet se, joka on hän ja pysyy. Minä
rakensin kaivon näköiseksesi. Minä,
joka kohennan hiilloksen, jonka ääressä
lämmittelet. Sinä olet uusi hiillos, hirsimökki ja
ilmiliekit. Sinä olet kuva silmissäni.
Härkälintu ui ja me olemme se, joka on hän ja
pysyy. Yö tuo raukean aamun, koivut ja sen,
joka ei ole hän ja hymyilee. Sinä kirjoitat
runoa vierelläni ja nojaat selkäsi tyynyyn.
Minä voin nukahtaa. Härkälintu ui.
Tilaa: Apple Podcasts | RSS
Lauralle 18.6.2011
Istumme pöydän ääressä ja odotamme hetkeä,
joka kertoisi hymystäsi,
siitä miten paljon välitämme,
kaikista hyvistä hetkistä ja kaikesta tulevasta.
Istumme ja odotamme, että kesä pääsee alulle,
että voimme osoittaa sormella taivaalle
ja sanoa: Aurinko on sinulle ja
kaikki puut ja niityt niiden ympärillä.
Istumme pöydän ääressä.
Perhonen lentää luokse ja kuiskaa.
Tilaa: Apple Podcasts | RSS