Ennen oli meri,
jossa uiminen oli nautinnollista vain,
kun heittäytyi silmät kiinni
vellovien maininkien vietäväksi
ja keskittyi ajattelemaan värikkäiden
pikkukalojen leikkiä matalikoissa.
Nyt on kallio ja tie,
jossa on autuaan määrätietoisesti
eteneviä suoria, ja mutkia,
joiden kertomuksia
odottaa malttamattomana.
Joskus öisin
aallot lyövät kallioon
ja tavoittelevat tien pientareita.
Jos silloin virtapaikkoihin syntyvää
pyörrettä katsoo
liian kauan
voi tuntea nilkoissaan
syvyyden nykäisyn.
Aiheeseen liittyy