Matkalla Helsinkiin

Olen matkalla kaupunkiin. Ajaessa ehtii miettia asioita, runoutta ja kaikkea tulevaa. En tiedä, miksi mieleeni tuli kahvinporosi, niiden taitava leviäminen hankalasti siivottavaksi ja kaipaus.

Epäilen, että juuri kaipaus löysi sinut. Kirjoitit niin väkevästi kahvinporoista ja niiden huudosta. Epäilen, että kyseessä on ymmärrys kaiken pysyvyydestä, että ei ole mitään kaivattavaa. Samalla tavalla kuin suodatinpussin putoaminen jättää kaikki muut merkitykset taka-alalle. Kahvinporoja löytyy vielä viikkojenkin jälkeen.

Mietin myös lokkejasi. Miten ne huutavat voimakkaammalla äänellä kuin yksikään oma eläimeni. Toivoisin, että pystyisin kertomaan eläimistä kuten sinä lokeista. Minä yhä etsin reunaa, jolla istua ja kuunnella. Yritän myös keksiä, mistä löydät lokkisi. Ne vaikutavat kaupunkilaisilta. Omat lokkini ovat enimmäkseen hiljaa. Mieleni tekisi kysyä niiltä, mitä on tapahtunut. Epäilen, että ne ovat maaseudulla kasvaneita tai pienessä kaupungissa.

Tänään huoneet ovat hiljaisia. Ne ovat täynnä pyhää. Juuri se sai sinut mieleeni. Toivotan sinulle hyvää loppukesää ja mahtavia saalita. Minä luen. Lokkisi huutaa ja kahvinporot ovat yhä siivoamatta.

VI

Lähettäkää minut Saimaalle.
             Riisukaa yltäni vaatteet, joiden työteliäs ilme
             alati tavoittelee mainosten rentoa huolettomuuta.
             Repikää kaikki kalenterit ja piilottakaa kellot.
             Sujauttakaa jalkaani varresta halkeilleet,
             värittömäksi haalistuneet kumisaappaat
             ja sitokaa päähäni huivi, joka äitini  
             nuoruudessa näki Pariisin.
Lähettäkää minut Saimaalle.
             Pakottakaa minut tarpomaan upottavissa
             sammaleissa ja kaatuiden puiden ruuduttamissa
             kangasmetsissä, joiden kirpeän makea tuoksu
             kertoo uteliaalle mielelle ikiaikaisia,
             kiellettyjä salaisuuksia.
             Kutsukaa minut alttarille, jossa uudestaan
             ja uudestaan solmitaan auringon ja veden
             humalluttava, autuaaksi tekevä liitto.
             Unohtakaa minut sateeseen, jonka
             läpinäkymättömästä seinästä yksittäisten
             pisaroiden liikettä on mahdotonta erottaa.
Lähettäkää minut Saimaalle.
             Nimittäkää minua kasvien ja eläinten nimillä.
             Avatkaa silmieni eteen koko taivaankappaleiden
             ihmeellinen liike, pilvien ääretön ilmaisuvoima
             ja kaikki sinisen sävyt.
             Kantakaa eteeni paistettuja, keitettyjä, savustettuja
             ja suolattuja kaloja, pohjoisen auringon kypsyttämiä
             marjoja ja sieniä, jotka piiloutuvat tietämättömän silmiltä.
             Pehmittäkää kireät lihakseni heittämällä kosteita,
             koivulta ja tervalta tuoksuvia löylyjä, joiden hitaasti
             sietämättömäksi muuttuva nautinto saa täyttymyksensä
             aaltojen notkeassa syleilyssä.
             Avatkaa minulle narahtava ovi paksuista hirsistä
             rakennettuun aittaan, jossa raollaan olevasta ikkunasta
             kantautuva tuulen suhina sulattaa tietoisuuteni rippeet
             osaksi veden ja yön ääniä.
Lähettäkää minut Saimaalle.

 

 

Runo on osa Saimaa-sarjaa.

Play

Murran sydämestäni palan

Murran sydämestäni palan.
Jaan sen kahteenkymmeneen
yhtä suureen osaan,
jotka nousevat haparoiden siivilleen.
Lähetän mukaan
kaikki tuntemani siunaukset
ja rakennan sanoistani
suojan tuulia vastaan.
Kun päästän irti, tunnen
tyhjän kohdan rinnassani,
mutta ymmärrän:
Minä seison vahvoin jaloin
aurinkoisella kalliolla
ja katselen, kuinka
                sydämeni lentää.
Play

Valtameren, miljoonakaupunkien kohinan

Valtameren, miljoonakaupunkien kohinan
ja oudolla äänellä laulavien lintujen yli
             minä rakastan sinua.
Minä levitän kaipaukseni aamiaisleivälle
ja kirjoitan sen näppärin sormin
virallisiin viesteihin.
Se pisaroi hikenä iholleni
raskaita tavaroita kantaessani
ja maistuu suklaalta ja vastapoimituilta
mintunlehdiltä, kun nukahdan
             ajatellen sinua. 
Yöllä sen marjat kypsyvät
tummiksi ja tuoksuviksi
sinun aurinkosi valossa.
Jos silloin olet hiljaa ja liikkumatta,
voit tuntea hengitykseni ihollasi.
Play