Sidon yrteistä ja kesäyön
hennoista väreistä
seppeleen hiuksiini.
Kierrän sinun tulesi ympäri alasti
seitsemän kertaa
ja katson,
haluan nähdä.
Lähde on minulle syvä ja kirkas.
Maistun mintulle ja
rosmariinille ja tiedän:
Sinun silmäsi ovat
tulevaisuuteni kuva.
Tilaa: Apple Podcasts | RSS
Siirry sisältöön
Avoin pöytälaatikko, joka juoksee taaperon perässä
Ilolla olen lukenut tekstejänne ja iloinnut muutenkin teidän puolestanne. Tämä runo tämähti kunnolla, päiväunista rähmäiset silmänikin kirkastuivat hetkessä. Valtosen Jussin kurssilla talvella kirjoitimme rukouksia ja Jussi opetti tiivistämistä. Minulle, todelliselle rönsyilijälle, jäi paljon pohdittavaa. Jaan nyt omat aatokseni tästä runosta ihan vain ajatuksina, en kritiikkinä.
Minulle runon ydin on tässä:
Kierrän sinun tulesi ympäri alasti
seitsemän kertaa
ja katson,
haluan nähdä.
Lähde on minulle syvä ja kirkas.
Noissa sanoissa on vahva lataus ja minä luen ne ennen kaikkea eroottisesti hyvin kauniisti ilmaisevina sanoina. Siksi ajattelen, että noiden sanojen ympärillä ei tarvita enää paljon mitään. Vaikka jotain tähän tapaan:
Sidon kesäyöstä
seppeleen hiuksiini.
Kierrän sinun tulesi ympäri alasti
seitsemän kertaa
ja katson,
haluan nähdä.
Lähde on minulle syvä ja kirkas.
Tuo kuva silmistä ja kuvasta ja tulevaisuudesta on myös upea, sille voisi olla oma väljä tilansa ihan uudessa tekstissä. Olen nyt vähän yllättynyt itsestäni, mutta tältä tuntui juuri nyt ja näin sanat vaikuttivat minuun. Olen kiitollinen sinulle tästä kokemuksesta.
Minäkin fanitan. Sen kummemmin analysoimatta.